Citat Oy uudisti Suomen mielenterveysseuran verkkopalvelun. Tavoitteena oli luoda sivusto, jolta kävijä löytää helposti tarvitsemansa sisällön. Vanhan verkkopalvelun ongelma oli, että se jakautui useisiin eri sivustoihin. Tiedon hakeminen ja löytäminen oli vaikeaa.

Sivustouudistuksessa Suomen mielenterveysseuran valtava sisältömäärä koottiin yhteen paikkaan ja panostettiin sisällön helppoon saatavuuteen ja löydettävyyteen.

"Tarkoituksena oli järjestellä kokonaisuus paremmin ja helpottaa sivuston ylläpitoa ja jatkokehittelyä. Uuden sivuston numeerisiksi tavoitteiksi asetettiin käyttäjämäärän lisääminen tehostamalla löydettävyyttä ja suosittelua sosiaalisessa mediassa. Uudella sivustolla haluttiin myös helpottaa kriisipuhelimen työntekijöiden työtä", kertoo Citat Oy:n strategisti Joakim Schonert.

Aluksi kerättiin tietoa sivuston kohderyhmistä ja suunniteltiin yhdessä asiakkaan kanssa, mitä sisältöjä suunnataan millekin kohderyhmälle. Kohderyhmien tutkimisen tueksi suoritettiin hakusana-analyysi, jossa selvitettiin, millä hakusanoilla ihmiset hakevat tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista. Selvitysten avulla sivuston sisällöt muokattiin vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita ja varmistettiin, että ne löytyvät yleisimmin käytetyillä hakusanoilla.

"Sisältöauditoinnilla selvitetään, miten potentiaalisia eri sisällöt ovat. Näin saadaan tietää, mitä sisältöjä tulee priorisoida, mitä karsia pois ja tulisiko kehittää joitakin täysin uusia sisältökokonaisuuksia, jotta saavutettaisiin jonkin tietyn kohderyhmän kiinnostus", kertoo Citat Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Lampinen.

Selvitysten pohjalta verkkopalvelulle laaditaan palvelustrategia. Sen avulla verkkopalvelusta rakennetaan toiminnallinen rautalankamalli, josta näkee verkkopalvelun sisällön hierarkian, mutta jossa ei ole vielä oikeaa sisältöä eikä visuaalista toteutusta.

"Verkkopalvelun toteutus on suoraviivainen prosessi, jossa käyttökokemusta ja sivuston visuaalisen ilmeen toimivuutta testataan useassa vaiheessa. Testausta varten verkkopalvelusta muodostetaan prototyyppi. Vasta kun käyttökokemuksesta on saatu vihreää valoa, rakennetaan varsinainen verkkosivusto", Lampinen kertoo.

"Brändit ja asiakkaat kohtaavat pääsääntöisesti digitaalisissa palveluissa. Siksi käyttökokemus vaikuttaa ratkaisevasti brändistä saatuun mielikuvaan. Käyttökokemuksen on oltava miellyttävä ja sisältöjen helposti löydettävissä riippumatta päätelaitteesta tai kellonajasta."

Teksti: Elina Palkama, viestinnän opiskelija